Usko, Mihin sitä tarvitaan?

Usko, Mihin sitä tarvitaan?

Elämme aikaa, jolloin tarvitsemme, mitä? Uskoa
Niin yksityisesti, kuin kansana olemme eläneet aikakautta, jota rikastutti usko.
Luottamus siihen mitä ajattelemme ja toivomme olevan elämässämme edessäpäin. Tämä usko ja luottamus myös viitoittaa valintojemme suuntaa. Teemme asioita siltä pohjalta ja luomme myös elämäämme päämääriä. Joskus kaikki meistä riippumattomista syistä ei menekään niin kuin olemme suunnitelleet. Voi tulla yllättäviä käänteitä ja tapahtumia, jotka romuttavat aiotut suunnitelmat ja päämäärät.
Jokaisella ihmisellä on uskoa. Uskoa johonkin. Se, mihin sitä uskoa käytämme, on omaa valintaamme. Jos sanomme, ettei meillä ole uskoa, emme puhu totta. Toiset voivat uskoa vain itseensä, kun taas toiset uskovat mitä merkillisimpiin asioihin. Uskoa tarvitaan silloinkin, kun matkustamme esim: jonnekin kauas. Uskomme siihen, että lentokone vie meidät matkakohteeseemme. Se lähtee silloin ja silloin sekä saapuu päämäärään siihen ja siihen kellonaikaan. Luotamme kuljettavan yhtiön lupaukseen. Emme näe vielä edes konetta, saati sitten päämäärää. Silti uskomme, että pääsemme perille. On vain tehtävä jotakin ennen sitä. On otettava selvää aikataulusta ja hankittava matkalippu tai liput. On tehtävä jotain ennen kuin voimme saavuttaa päämäärän.
Tämä vain yksi esim: johon tarvitsemme uskoa. Usko muuttuu todelliseksi, vaikkemme vielä sitä näe. Tai sitten, kun meillä on jokin fyysinen vaiva tai sairaus. Menemme lääkärin puheille, koska uskomme hänen kykenevän auttamaan meitä. Muutenhan emme menisi hänen luoksensa, vaan voivottelisimme kotona. Uskomme hänen kykyynsä ja tietoonsa antaa meille juuri oikeaa lääkettä. Saamme apua ja useimmiten vapaudumme vaivasta. Siihenkin tarvitaan uskoa.
Monesti kärsimme sisäisistä mielialallisista vaivoista, joihin myös tarvitsemme apua. Silloin menemme henkilön luo, jolla tiedämme olevan kykyä kuunnella ja auttaa meitä. Olemme masentuneita ja alavireisiä, jolloin tarvitsemme apua. Silloin on tärkeää olla luottamus henkilöön, kenen luokse menemme. Menemättä jättäessämme elämä on entistä rankempaa. Tähänkin tarvitaan uskoa, että uskomme tulevamme autetuiksi. Tulee tehdä jotain, ei pelkästään uskoa tekemättä mitään.
Usko Jumalaan onkin sitten aivan toisenlainen. Se on luottamusta Häneen, joka kaikessa voi ja tahtoo auttaa meitä. Se vain on niin vaikeaa, koska Jumalaa emme voi nähdä. Saati sitten luottaa Häneen. Luottaa Hänen johdatukseensa elämässään. Luottaa myös siihen, mitä Hän on luvannut. Lähteä liikkeelle tutkien Hänen persoonaansa. No miten Häntä sitten voi tutkia?
Lukemalla Hänen antamaansa Sanaa, Pyhää Raamattua. Tutkia sitä rehellisesti ilman omaa ehdollistamista. Sitä tutkimalla saa huomata, ettei se ole vaikeaa, eikä vaarallista. Hän myös puhuu Sanansa kautta. Saa huomata, että rehellinen usko antaa myös vastauksia. Se luettu Sana alkaa elämään omassa elämässä ja johtaa ihmistä tuntemaan Jumalaa. Tuntemaan Luojaansa. Sitä, miten hyvä Hän on ja miten suuri ja oikeamielinen rakkaus Hänellä on luotuaan kohtaan.
Sanan antamat lupaukset alkavat toteutua elämässä. Usko muuttuu todelliseksi, aineelliseksi asiaksi elämässä. Se ei olekaan paha asia, kun alkaa vapautua asioista, jotka ovat sitoneet elämää. Elävä yhteys Jumalaan synnyttää Hänen kanssaan keskustelua, rukousta.
Ennen kaikkea syntyy todellinen kuva elämän kulusta. Joka ei kuitenkaan vie ihmistä pois vastuusta. Päinvastoin silloin ihminen ottaa juuri vastuun omasta elämästään.
Usko Hengen hedelmänä on usein erotettu pelastuksen tuovasta ja ihmeitä tekevästä uskosta. Niin Vanhassa kuin Uudessa Testamentissa uskoon sisältyy uskollisuus ja kuuliaisuus. Usko täydentää rakkautta ja on sen osa. Painotus on tässä uskollisuudessa, ei vain Jumalaa kohtaan, vaan myös läheisiä kohtaan.
Usko myös kasvaa ja kehittyy ihmisessä. Ilo, jota kaikki niin kaipaamme, tarvitsee myös uskoa. Uskoa, joka tarttuu kiinni lupauksiin, joista Raamattu meille puhuu. Ilman uskoa ihminen ei voi päästä kiinni todellisesta armon ja pelastuksen tuomasta ilosta. Ne kulkevat aivan kuin käsi kädessä. Samoin kuin rauha, joka on mainittu ilon jälkeen. Se kumpuaa tasapainoisesta elämästä.
Paavali osasi asettua Jumalan edessä tilanteeseen, joka ei häirinnyt häntä. Uskon henki vei hänet ja vie yläpuolelle eri tilanteiden.

share

Recommended Posts

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.